perjantai 27. maaliskuuta 2020

Kun parisuhteen riski toteutuu

Niin tässä sitten kävi, mitä pahoin pelkäsin ja ensi kuussa muutamme lasten kanssa vuokra-asuntoon. Onneksi muuttoa ei tarvinnut toteuttaa vielä kuun alusta ja loppukuusta minulla on vapaapäiviä ja aikaa järjestellä ja siirtää tavaroita. Melkoinen puristus siitä varmasti taas tulee, mutta todennäköisesti tavarat ja asiat alkavat olla kohdillaan, kun uusi työ alkaa. Elämä ei katso sitä, mikä on sopiva ajankohta muutoksille ja nyt ne tulivat minulle kaikki kerralla. Toki saan katsoa itsekin peiliin tässä asiassa. En ole vielä laskenut kaikkia kustannuksia, enkä edelleen tiedä tulevaa bruttopalkkaani, mutta linkkaan kaksi hyvää blogikirjoitusta aiheesta. Erosta selviää kyllä. Ollaan sinnikkäitä!

Yksinhuoltajan selviytymisopas: Parisuhderiski

Holvin hoitaja: Avioero - taloudellinen katastrofi jonka puolet meistä käy läpi

sunnuntai 15. maaliskuuta 2020

Välipäivitys

Ei mitään akuuttia, mutta tämä postaus menee enemmän sinne elämän piikkiin. Listaan muita kuin talousaiheisia blogeja, joita seuraan säännöllisesti.

Jokin aika sitten kuvittelin tykkääväni sisustamisesta. Käytin palon aikaa siihen liittyvien blogien seuraamiseen. Marraskuun lopussa heräsin siihen, että sisustus ei kiinnosta minua pätkääkään ja haluan vain nostaa raskaita painoa kuntosalilla :D. No jaa...blogien lukeminen jäi vähemmälle, mutta on totta, että olen esteetikko ja kodilla on minulle aina väliä, vaikka se suurimman osan aikaa onkin melkoisessa epäjärjestyksessä. Siskon puoliso vitsaili, että ehkä asunnon sisustus tuli valmiiksi ja sen takia loppui into koko hommaan, mutta ei...olisi täällä vielä vaikka ja mitä. Saatan edelleen istua sängyllä tietok...kirjan kanssa ja katsoa, miten auringonvalo taittuu vanhan kirjahyllyn pinnasta tai valaisee harmaata seinää. Ilahdun tämmöisistä asioista edelleen, vaikka pakonomainen sisustusinto on ehkä nyt mennyttä. Mutta niihin blogeihin.

Sunnuntai on sisustusblogi, jota edelleen seuraan. Aivan mieletön vanha talo, jota on kunnostettu taidolla ja samoin sen pihapiiriä. Ihania valokuvia. Kehitin melkoisen pakkomielteen yläkerran puputapettiin ja sitä piti tulla omaankin kotiin...tulin sitten vanhoja tapetteja repiessä järkiini kyllä.

Uusi muusa on Eeva Kolun blogi, no jaa, vähän kaikesta. Eeva on ihan huikea kirjoittaja, jonka edellinen blogi Kaikki mitä rakastin oli minulle kolmekymppisenä vähän samanlainen kokemus kuin Aila Meriluodon Vaarallista kokea romaanin lukeminen parikymppisenä (pitäisi lukea se taas uudelleen). Niiden jälkeen mikään ei ollut aivan samalla tavalla kuin ennen, mutta samalla tuo blogi ja romaani, vähän samoin kuin Uusi muusakin, oli kuin olisi tullut takaisin kotiin. Eeva osaa suositella parhaat kirjat, leffat ja tv-sarjat. Ja sanoittaa sen, miten pihalla ja keskeneräinen sitä voi olla vielä näin oikeasti aikuisena. Ja että se on tosi ok, jatketaan mokailua!

Iidan matkassa kertoo Iidan ja hänen lapsensa elämästä. Iida on ihanan aito ja konstailematon. Blogi oli jossain vaiheessa kuuma puheenaihe, kun Iida kirjoitti sinne (ja antoi aiheesta haastattelun Helsingin sanomiin), ettei oikeasti tiennyt lapsensa isää ennen tämän syntymää. Rohkea nainen, koska sai aiheesta valtavasti kuraa niskaansa. Iidan blogissa on myös tosi hyviä gluteenittomia reseptejä.

Souvenirs ei ole varsinainen sisustusblogi vaan tämmöisen esteetikon taivas. Aivan mielettömiä kuvia varsinkin luonnosta.

Listaan vielä Kirpparikeijun kotona, vaikka en tiedä päivittyykö se enää. Tavallaan siellä(kin) sisustetaan, mutta blogissa on parasta sen kirjoittajan mahtava elämänasenne. Kaiken voi korjata tai tuunata. Voin vain ihailla miten kätevä hän on käsistään. Ja luulen, että meillä osuisi todellisessa elämässä huumorintaju yksiin. Olen blogia lukiessa nauranut monet kerrat ääneen.

Tällä kertaa vähän kevyemmissä merkeissä...

keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Helmikuun palkkapäivä ja paska kevät

Hieman huomiota herättävä otsikko, mutta näillä mennään...

Helmikuussa palkkaa tuli nettona 2360 euroa. Veroprosenttini on varmaan liian matalalla, mutta en korjaa sitä nyt, koska syksyn tilanne on vielä auki. Nyt nimittäin kävi niin, että vaihdan kaikesta huolimatta työpaikkaa. Irtisanoudun tämän kuun aikana ja uusi työ alkaa toukokuun alussa. Työsopimus on vain kesän ajaksi ja jatkosta en vielä tiedä mitään. Vaihto vakituisesta työstä sijaiseksi on tietenkin tavallaan vähän hullua, mutta käytännössä töitä hoitoalalla riittää ja olen tällä hetkellä vain todella kypsynyt nykyiseen työpaikkaan. Ei ole silti mitenkään mahdoton ajatus, että palaisin vielä takaisin. Mutta nyt haluan kokeilla jotakin uutta. Huolimatta siitä, että kahden lapsen elatusvelvollisuus ja asuntolaina painavat taka-alalla...

Uuden työn varsinainen palkkakaan ei ole vielä tiedossa :D, mutta kolmivuorolla jatketaan ja siirryn tekemään 100% työaikaa, joten todennäköisesti palkka ei ainakaan laske. Helmikuussa säästäminen oli vain kaunis ajatus, koska käytin yksityisen puolen lääkärikäynteihin noin 500 euroa ja lisäksi ostelin kaikenlaista. Kaikki ostokset eivät edes ehtineet tulla maksettavaksi luottokortille maaliskuun puolella, vaan maksoin nyt noin 150 euroa sillä tekemiäni ostoksia ja saman verran jäi vielä huhtikuulle. Tuossa ei ole edes kaikki, vaan lisäksi käytin noin 70 euroa Madaran 40% alessa. Junalippuihin meni noin 100 euroa, mutta vastaavasti sain vanhemmiltani saman verran rahaa. Vuosilomani kotiympyröissä vaihtui reissuun eteläiseen Suomeen, koska halusin käydä katsomassa siskoani. Jos tässä varsin raskaassa keväässä on jotakin hyvää, niin se, että olemme taas hyvissä väleissä, ja koska hän tarvitsee minua nyt, niin haluan siihen panostaa. Näiden maaliskuun menojen jälkeen säästössä on enää 2300 euroa (ja sekin edelleen aika lailla korvamerkattu keittiöremonttia varten). Seligsonin rahastot ovat pysyneet vielä plussalla, mutta Nordnetin rahastot menivät nyt ensimmäisen kerran alle hankintahinnan. Näiden kaikkien arvo oli tänään yhteensä 5100 eli ovat tulleet alas 750 euroa.

Keittiöremontin piti alkaa jo, mutta remonteilla (ja varsinkin niiden tekijöillä) on taipumusta hieman elää ja tällä hetkellä remontti todennäköisesti alkaa maaliskuun lopussa. Alunperin sovimme puolison kanssa, että hän hoitaa lähes kaikki remonttiin liittyvät asiat, koska minä hoidin viime kevään remontin, mutta sekin on muuttunut. Suoraan sanottuna tilanne on se, että parisuhteessa ei mene hyvin ja se heijastuu nyt kaikkeen. Ihmiset monesti pitävät minua vahvana, mutta usein mietin, että se ei ole totta. Jonkun on vaan lopulta hoidettava asiat ja nähtävästi se olen taas kerran minä. Innostus käydä kuntosalilla ei ole vielä hävinnyt ja vapaapainotreeni etenee hyvin. Jos nostan penkistä tämän kuun aikana 40kg, niin olisi aika jees. Oli mahtavaa nähdä reissussa pitkästä aikaa vanhaa ystävää ja todeta, että vitsit me ollaan kyllä molemmat sinnikkäitä. Ystävyys on kestänyt jo 27 vuotta ja sinä aikana kumpikin meistä on kokenut monenlaista. Kaikesta ollaan silti selvitty. Sitä yritän toistella itselleni nyt.

lauantai 25. tammikuuta 2020

Tammikuu, kun elämä heittelee...

Tammikuussa palkka verotettiin vielä vanhalla verokortilla, jossa oli huomioitu kotitalousvähennys. Tämän takia sainkin aika ennätysmäärän nettona. Palkka oli noin 3100 euroa + normaalit vammaistuki 215, lapsilisät 200 ja puolison minulle maksama 515 euroa (lainalyhennys, vastike ja osuus sähkölaskusta). Sain aika hyvin rahaa säästöön tulevaa keittiöremonttia ajatellen (säästössä on nyt lähemmäs 3000 euroa). Myös helmikuu on perinteisesti ollut hyvä palkkakuukausi, koska joulun ja uudenvuoden lisät tulevat silloin. Remonttia on tarkoitus aloitella helmikuun lopussa ja keittiön purkamiseen pitää varata ainakin viikko aikaa.

Tämä viime postauksessa mainittu ikäkriisi elää ja voi hyvin. Alkuvuosi onkin ollut sen takia melkoista pyöritystä. Liikuntaa olen harrastanut samaan tahtiin ja kuntosalilla laitteet ovat vaihtuneet vapaisiin painoihin. Tavallaan yksinkertaista, mutta älyttömän kiinnostavaa. Salilla saa taatusti muiden huomion, kun alkaa värkkäämään penkin kanssa (en ole vielä nähnyt lähisalilla naisia nostamassa siinä :D), mutta en ole antanut sen häiritä. Töissä taas oli työkierto päättymässä ja paluu omalle osastolle alkoi tympäistä siihen malliin, että päätin hakea töitä muualta. Pyysin esimiestä suosittelijaksi ja tässä vaiheessa minusta tulikin yllättäen hyvin kiinnostava henkilö. Työpaikastani on jatkuvasti lähtenyt ihmisiä muualle, koska työssä on enemmän vastuuta kuin ehkä muissa paikoissa keskimäärin ja henkilömitoitus on pieni. Esimies alustavasti puhui minut jäämään sillä, että järjesti työkierrolle jatkoa ja lupaili tulevaisuudessa siirtoa tuolle osastolle, jossa olen tykännyt olla. Tämä aiheutti omalla osastollani pientä kitkaa, koska en ollut suinkaan ainoa, joka olisi halunnut jäädä kiertoon. Olen nyt tehnyt tätä vuodenvaihteen kuuden viikon listaa 100% työajalla. Tarkoitus oli jatkaa sen jälkeen 78% työaikaa, mutta nostinkin sen 90%, hui. Saapa nähdä miten arki pyörii tällä yhdistelmällä.

Rahastosijoituksia olen aiemmin tehnyt 150 eurolla kuussa, mutta nyt kun palkkaa alkaa tulla hieman enemmän, niin laitan jatkossa niihin 200 euroa. Pieniä summia vielä toki, mutta tulossa on keittiöremontti ja auton katsastus koittaa maaliskuussa. Auto on pärjännyt syksyn jälkeen mukavasti. Pisteet isälle siitä, kun löysi ja korjasi siitä pari isompaa vikaa. Uuteen autoon on keittiön jälkeen silti pakko alkaa säästämään...ja säästämään muutenkin sillä eihän elämästä koskaan tiedä...Rahastoihin olen nyt laittanut rahaa Seligsoniin 1750, arvo nyt 2220 euroa ja Nordnettiin 3100, arvo nyt 3630 euroa, yhteensä 5850 euroa. Näistä 2500 on Superrahasto Suomessa, jonka olen korvamerkannut lapsille. Kustannan sieltä tulevaisuudessa ajokortit ja muut, kun se on ajankohtaista.

Oulussa loppui lauhempi jakso ja säätiedotus lupaa pakkasia. En tykkää kylmästä yhtään, mutta on tämä silti ollut kummallista tähän aikaan vuodesta. Omat ajatukset ovat ehkä liikaakin keväässä. Hiukan hirvittää mihin kaikkeen tämä ikäkriisi lopulta johtaa, mutta toisaalta olen huomannut, että liikä kiltteys ei toisaalta yhtään mihinkään.

tiistai 31. joulukuuta 2019

Uusi vuosi ja uudet tuulet

Taas ollaan vuodenvaihteessa. Olen tässä vaiheessa monesti listannut kaikenlaisia lupauksia ja haaveillut jostakin uudesta. Käytännössä arki yleensä rullaa hyvin samankaltaisena eteenpäin.

Joulukuussa palkkaa tuli vähän enemmän, koska teen tässä vuoden vaihteessa kaksi listaa 100% työajalla. Palkka oli nettona 2460 + lapsilisät ja vammaistuki 415 euroa. Lasten isän kanssa pitää varmaan käydä keskustelua noita tukiasioista. Meillähän ei ole koskaan ollut elareita käytössä, vaan tuloeroa on paikattu sillä, että minä saan pääosin nuo tuet. Toki esikoisen vammaistuki ei ole ikuinen ja odotettavissa on, että se laskee kesällä perustasolle. Joulukuun palkasta iso osa kului, normaaliin tapaan, joululahjoihin ja muihin jouluvalmisteluihin. Lasten lahjabudjetti oli viime vuoden tapaan 350 euroa ja siitä osan he saivat suoraan tilille rahana. Lahjat olivat yllättävän onnistuneita tänä vuonna. Isommille lapsille on aina vaan hankalampi ostaa lahjoja...Mutta joulupyhinä katselin, kun esikoinen luki aku ankkaa ja piti samalla sylissään Lord of Rings-figuureja ja kuopus väritti päivät pitkät uusilla erikoistusseilla :D. Jouluruokiin, kuuseen ja sen koristeluihin meni noin 200 euroa. Pitää taas vuoden alusta alkaa pitää tarkempaa kirjaa menoista (niitä lupauksia).

Keittiöremontti toteutuu todennäköisesti helmikuussa. Olen ollut yhteydessä tekijöihin, mutta tarkempi ajankohta on vielä kysymysmerkki. Purkamiseen pitää varata ainakin viikko aikaa, koska jo purkuvaiheessa todennäköisesti tarvitaan sekä sähkö- että putkimiehen palveluja. Sain joulukuun alussa liikuntapuuskan. Varmaan alkava 40-kympinkriisi nostaa päätään :D. Salilla on tullut ravattua tasaiseen tahtiin ja treenaaminen on tuntunut tosi hyvälle. Alkuvaiheessa toki intoa lisää se, että painoja saa lisätä viikottain. Olen suunnitellut, että sählään salilla nyt jonkun aikaa itsekseni ja palkkaan sitten keväällä ehkä pt:n avuksi tai ainakin ostan jonkinlaisen valmennuksen. Vielä puoli vuotta sitten olin sitä mieltä, että en mitenkään ehdi salille enempää kuin kahdesti viikossa. Nyt hyppään siellä kolmasti viikossa :D. Saapa nähdä miten pitkään intoa riittää.

Tammikuussa palkka on tuon 100% työajan takia isompi ja käytän sen näillä näkymin itseeni. Minulla on aika rajatut työterveyspalvelut ja muut asiat pitäisi sitten hoitaa ihan terveyskeskuksessa. Hoitoalalla työskennellessä on aina se riski, että vastaan sattuu tuttu lääkäri ja ihan ensimmäisenä en esimerkiksi haluaisi riisua paitaa sellaisessa tilanteessa :D. Siispä käytän nyt vähän rahaa itseeni. Mainitsinko neljäkympin kriisistä, no niin...Ihanaa ja toivorikasta uutta vuotta lukijoille. Muistakaa olla armollisia itsellenne, minäkin yritän.

tiistai 26. marraskuuta 2019

Loka- marraskuussa kulutin rahaa...

Nyt jälkeenpäin harmittaa, että ylimääräisten menojen ylöskirjaus jossain kohtaa unohtui. Rahaa kului aika tavalla, mutta ei ehkä sinänsä harkitsemattomiin kohteisiin. Varmasti karsittavaakin silti oli. Lokakuussa palkkaa tuli nettona noin 1800 euroa ja marraskuussa 2270 euroa (kotitalousvähennyksen ansiosta verotus on kevyempää vuoden loppuun saakka). Loka-marraskuuhun ajoittui paljon isoja hankintoja, kuten lasten talvivaatteet ja kengät. Nämä saatiin periaatteessa kustannettua juuri tätä tarkoitusta varten perustetulta tililtä, joka on yhteinen lasten isän kanssa. Mutta käytännössä tuli sitten muutakin kuluerää, joten tilille piti laittaa lisää rahaa. Käytin toista lasta yksityisellä lääkärissä ja harrastuksen lukukausimaksu piti hoitaa. Lasten ulkovarusteisiin meni tänä syksynä yhteensä noin 200 euroa. Toinen iso kuluerä oli jälleen tuo autonreppana. Ensin isäni korjasi sitä ja varaosiin meni parisataa euroa. Tuo korjaus säästi kyllä selvää rahaa, mutta hän löysi autosta sellaistakin vikaa, mitä ei pystynyt korjaamaan ja kiikutin auton taas korjaamolle, jonne meni toinen 200 euroa. Isäni mielestä autoon kumminkin kannatti tehdä nämä korjaukset ja se menisi mahdollisesti näillä läpi katsastuksesta. Se jää nähtäväksi.

Lokakuussa menopuoli muuttui siinä mielessä, että puolison saadessa töistä pidemmän sijaisuuden sovittiin, että hän alkaa osallistumaan enemmän talouden menoihin. Kuukauden menot näyttävät nyt tältä:

Laina 285 (puoliso maksaa puolet lainasta)
Vastike 172 (puoliso maksaa vajaa puolet vastikkeesta, tässä kompensoidaan hieman sitä, että kahdestaan emme tarvitsisi kolmiota, lisäksi puoliso maksaa vesimaksun vain itsestään)
Autopaikka 13
Vesi (vastikkeessa)
Puhelin 25
Vakuutukset 50 (tätä sai tarkistaa alaspäin)
Autovero 25
Sähkö 25 (puoliso maksaa 10 euroa tähän päälle)
Lasten koulu 45
Liitto 30
Ruoka 400 (puoliso maksaa tähän 100 euroa päälle)
Bensa 80 (budjetoin tähän enemmän)
Lasten kuukausiraha 40 (tämä todennäköisesti laskee, koska lapset saavat isältäänkin 30 euroa/kk)
HBO ja Netflix noin 20 (vaikkakin HBO nousi juuri)
Digi-hesari 10
Hyväntekeväisyys 35

Näistä tulee yhteensä 1255 euroa. Lisäksi maksan kuukausittan 200 eurolla perheensisäistä lainaa, lasten isän kanssa yhteiskäytössä olevalle tilille menee hieman isompi summa toisen lapsen luokkaretkijärjestelyjen takia eli 130 euroa kuukaudessa ja rahastoihin 150 euroa kuukaudessa. Tuo rahastosäästäminen oli pitkään tauolla ja tarkoitus oli aloittaa se vasta ensi vuoden alusta. Lyhyen ajan sisällä tuli useammassakin mielessä takapakkia, kun autoa piti aika akuutisti korjata, kaadoin läppärin näppäimistölle kahvia (no niinpä) ja pyörästä varastettiin takarengas! Pyörä odottelee vielä uutta rengasta, mutta tietokoneen näppäimistön vaihto maksoi vain 20 euroa varaosineen. Siihen olin kyllä tosi tyytyväinen, vaikka toki aiheutin vahingon täysin itse :D. Olen yrittänyt säästää tulevaa keittiöremppaa varten, mutta nämä ylimääräiset menot ovat syöneet ne säästöt. Säästössä on nyt 1850 (alle kahdessa tuhannessa se on pyörinyt kuukausia) ja rahastoissa 2550 euroa. Rahastoja kävin katsomassa pitkästä aikaa ja ne ovat kaikki reilusti plussalla, toki osakekurssit nyt muutenkin ovat korkealla.

Keittiöremontti tulee yllä kuvatuista vastusteluista huolimatta, huraa! Kävi nimittäin ilmi, että kun kehotin puolisoa säästämään kesätöistään puskuria, kun syksystä ei tuolloin ollut vielä tietoa, niin hän todella oli säästänyt. Eipä hänellä kesällä hirveästi ollutkaan menoja. Puolison kanssa on sovittu, että hän maksaa minulle takaisin/keittiöremontin menoja: lainan niiltä viideltä kuukaudelta, kun ei osallistunut lainamaksuun (asunnon omistussuhteet ovat 50-50), puolet asuntoon jo tehdystä remontista ja puolet lainan nostoon liittyvistä kuluista (oma rahoitus, nostokulut ja omatakaus). Näistä tulisi yhteensä 11600, mutta pitää vielä huomioida kotitalousvähennys, jonka minä sain loppuvuoden palkassa eli 2400 euroa. Tulevassa remontissa työn osuus on paljon pienempi, mutta luulen silti, että kotitalousvähennystä voisi tulla 1000-1500 euroa ja sen saa vuorostaan puoliso. Keittiösuunnittelu on täydessä vauhdissa. Pintojen remppaaja tulee katsomaan keittiötä tällä viikolla ja olen varannut Giganttiin ilmaisen keittiösuunnittelun. Kysyn hinnan keittiölle myös ainakin yhdeltä toiselta toimittajalta. Edellisen remontin perusteella arvioisin, että pohjatöihin (katto, seinät ja lattia) menisi vajaa 2000 ja itse keittiökalusteisiin, koneistukseen, sähkö- ja putkitöihin sekä valaistukseen 8000 euroa tai vähän enemmän. Itse teemme tuossa remontissa lähinnä vanhan keittiön purkua ja ehkä uusien kaapistojen kasausta.

Ennen remonttia vietetään kumminkin joulua. Tänä vuonna olen ajatellut hommata oikean kuusen. Pimeä aika on vienyt voimia, kun samaan syssyyn on riittänyt kaikenlaisia hoidettavia asioita lapsiin ja lasten kouluun liittyen. Mutta päivä kerrallaan ensin joulua ja sitten kevättä kohti.

maanantai 7. lokakuuta 2019

Syyskuun palkka ja ylimääräiset menot

Oulussa on meneillään aivan tosi kaunis ruska. Olen vähän sellainen wannabe-ulkoilmaihminen, joka ihailee syksyisiä puita, mutta kököttää silti kotisohvalla. Nyt pitäisi reipastua ulos, koska päivät lyhenevät koko ajan ja pimeä aika vaikuttaa helposti itsellä mielialaan. Periaatteessa asiat ovat tällä hetkellä oikein hyvin. Oli iso helpotus, kun pääsin vastoin kaikkia todennäköisyyksiä työterveyden kautta jatkotutkimuksiin ja terveyshuolille ei lopulta löytynyt sen kummenpaa syytä kuin ehkä työstressi. Hemoglobiini oli kyllä alhainen ja kun tarkastettiin vielä rauta-varastot, niin sehän olikin reilusti alle raja-arvon. Rautaa yritän syödä nyt säännöllisesti ja käyn kontrollilabroissa, mutta toki tilanne muuttuu parempaan kohtuullisen hitaasti. Perusarki on kyllä välillä melko hengästyttävää, vaikka siinä ei oikeastaan ole muuta ekstraa kuin erityislapsen kuntoutukseen liittyvät asiat. Nyt tosin sekä minä että puolisoni olemme kolmivuorotöissä, mikä tekee arjesta "läpsystä vaihto" tyyppistä rumbaa. Esikoisen luokka on lähdössä keväällä luokkaretkelle, joten normaalistikin tiivis yhteistyö koulun kanssa on tiivistynyt entisestään ja olen mukana kaikenlaisissa varainhankintaprojekteissa. Jos siis kuvittelin, että kännykkä tuuttaa viestiä lasten koulun alkaessa, niin nyt se todellakin piippailee koko ajan ja vein sen juuri keittiöön lataukseen, että saan pientä hermolomaa jatkuvasta viestisumasta.

Syyskuu oli siinä mielessä merkityksellinen kuukausi, että silloin perheensisäistä lainaa oli tasan 12 000 euroa, jotka sain pari vuotta silloin ostamaani omistusasuntoa varten. Olen siis avioeroni jälkeen saanut maksettua sekä ositusta varten ottamani velan että opintolainan, jee. Nyt sitten lyhennän loppua perheensisäistä lainaa ja asuntolainaa ja elän toivossa, että tuo jatkoajalla oleva farkku sinnittelisi vielä ensi kevääseen ja ehkä pidempäänkin. Puolisokin alkoi nyt ajamaan ajokorttia, joten jatkossa kulkemiset eivät enää ole vain minun vastuullani. Puolison työnäkymät ovat myös parantuneet, koska hänen sijaisuuttaan jatkettiin ja näin ollen nyt lokakuussa alamme jakamaan asumiskustannuksia enemmän. Hän alkaa maksaa myös lainaosuuttaan ja varmaan teemme hahmotelman siitä, miten toimitaan asuntoon tehdyn remontin kustannusten kanssa, ja miten jatkossa jaetaan ruokamenot.

Syyskuun palkka oli varmasti vuoden alhaisin, sillä jopa kotitalousvähennyksen tuoman verohelpotuksen jälkeen käteen tuli vain 1780 euroa. Elo-syyskuussa aloin myös jälleen tarkkailla ylimääräisiä menoja ja niitähän riitti. Lasten ulkovarusteisiin meni 125 euroa. Lapsille tuli ostettua vähän turhan kalliit kumisaappaat, mutta toisaalta jalkojen koot ovat 38 ja 39, joten aion ottaa ne pienemmät itselleni, kun nuo tuosta kasvavat :D. Kirpputorille meni 16 euroa, apteekkiin noin 38 euroa ja oslo skin labin tilauksen maksoin tuona aikana kahdesti eli 25+35,70 euroa. En nyt tiedä mitä tuosta jälkimmäisestä pitäisi ajatella. Iho on ehkä ollut vähän paremmassa kunnossa ja selkä ei ole enää niin jäykkä aamuisin (kollageeni ehkä vaikuttaa niveliin), mutta haluanko silti maksaa siitä huvista tuon vajaa 40 euroa kuussa? Ikeaan meni noin 100 euroa, kun tilasin säilytyskalusteita vaatehuoneeseen ja parvekkeelle tuolin. Parvekkeen pöydän hain käytettynä torista ja samoin käytetyn lampaan taljan nämä 10 + 20 euroa. Viihteellä tuli käytyä työkavereiden ja puolison kanssa ja näihin meni 90 euroa. Yhteensä näistä tuli 460 euroa. Sanomattakin on selvää, että piti turvautua puskuriin, joten säästössä on enää 1700 euroa (näissä mukana jo lokakuun vammaistuki). Tässä kuussa tilanne toivottavasti vähän muuttuu, kun puoliso alkaa osallistua enemmän talouden menoihin ja palkkakaan ei taida olla ihan yhtä pieni kuin syyskuussa. Tästä syystä ajattelin myös jatkaa rahastosijoituksia ja laittaa niihin yhteensä 150 euroa aiemman suunnitelman mukaan.

Kevät tuntuu vielä kaukaiselta asialta, mutta haaveilen edelleen keittiöremontista ja auto todennäköisesti eläkepäivistä romuttamolla. Katselin juuri pankkien tarjoamia autolainoja ja kyllä se korko niissä vaan on melkoinen. Puolisolla on kevään suhteen vielä asiat levällään töiden suhteen, mutta sellaista se usein on, kun on vasta valmistumassa ammattiin. Sikäli hänellä on hyviä kontakteja eri suuntiin ja aika hyvästi jo työkokemusta, joten töitä todennäköisesti löytyy. Ehkä pitäisi laskea jokin karkea arvio siitä, että kuinka paljon saisimme yhdessä säästettyä loppukevääseen mennessä. Keskustelua helpottaisi, kun olisimme vähän useammin samaan aikaan kotona...