perjantai 15. heinäkuuta 2016

Lähinnä niitä ajatuksia

Kelan päätös viipyy, olen soittanut sen perään jo kolmesti. Nostaa lievästi verenpainetta sanoisin. Heinäkuun palkka oli todella pieni ja tietysti ensi viikolla tulee ylimääräistä menoa useamman satasen verran. Eli kirjoitan heinäkuun palkkapäivästä (tulot, säästöt, velkojen lyhennys) vasta sitten, kun selviää tuon ensi viikon ylimääräisen menon kokonaissumma.

Olen miettinyt kirjoittamista itse tehdyistä lahjoista. En lahjo lähipiiriäni muuten kuin jouluna ja aikuisille minulla on tapana antaa vain itse tehtyjä lahjoja. Nyt uutena olisi noiden soijakynttilöiden teko, pitäisi kokeilla vaan käytännössä. Lisäksi teen itse saippuaa ja joulun aikaan myös ruokalahjoja. En ole varsinaisesti käsityöihminen. Peruspipot ja lapaset onnistuvat ja verhojen lyhennys ompelukoneella. Mutta saippuan teko on sellaista hauskaa puuhaa, josta tulee tunne, että tekee jotakin käsillään. Siinä ei voi myöskään kauheasti ajatella muita asioita, kun lipeän käsittelyssä pitää olla tarkkana :). Olen ostanut nyt lisää saippuarasvoja ja tarkoitus olisi tehdä 2-3 erää saippuaa lähiaikoina. Itse tehdyt lahjat ovat tietysti halvempia kuin kaupasta ostetut. Lisäksi aikuisilla ihmisillä yleensä on kaikkea mitä he tarvitsevat. Minä annan lahjana jotakin kuluvaa ja tavallaan myös sitä aikaa, mitä olen lahjan tekemiseen käyttänyt.

Mietin hiukan blogin jättämistä jonkinlaiselle tauolle, kun verenpaine nousi (taas) vähän turhaan toista saman aihepiirin blogia lueskellessani. Jälkeenpäin hävetti, että piti kommentoida niin kärkkäästi, jos kommenttia koskaan edes julkaistiin. Poistin blogin seurattavien listalta ja päätin jättää jatkossa sen seuraamisen muille. Säästämisessä ja sijoittamisessa on itselleni myös tietynlainen arvoristiriita. Olen kiinnostunut sijoittamisen eettisestä puolesta, vaikka tiedän, ettei se käytännössä kovin eettistä ole. Perustin tämän blogin kannustamaan itseäni raha-asioiden hoidossa, säästämisessä ja tulevaisuuden suunnittelussa. En haaveile suuresta omaisuudesta, oikeasti. Haaveilen siitä, että voin elää niin kuin tähänkin asti. Mutta ehkä myöhemmin puskuri ja säästösuunnitelma eläkeikää varten tarkoittavat vähän vähemmän huolehdittavaa. Saattaisin myös mennä pilalle liiasta rahasta. Monet menevät.

Mutta niin...jospa jatkossa yrittäisin taas muistaa (aina seuraavaan kertaan asti), että hyvänkään asian puolesta kiukuttelu ei yleensä johda mihinkään. Ihmiset ovat, mitä ovat. Sen sijaan pitäisi tehdä hyvää, pyrkiä hyvään ja pitää huolta läheisistään. Auttaa toista ihmistä, vierastakin, hädän hetkellä. Hyvillä asioilla maailmaan tulee lisää hyvää. Kritiikillä vain loputonta vääntöä.

2 kommenttia:

  1. "Se kasvaa mitä katsotaan" niin kuin sanonta kuuluu :) Täälläkin tehty hyviä päätöksiä elämän hyviin asioihin ja valoisaan puoleen keskittymisestä. Joskus se vaan vaatii vähän enemmän ponnistusta... Tsemppiä ja jatka ihmeessä blogin kirjoittamista!

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.