Otsikko huvittaa jälleen, mutta näillä mennään. Kesäkuuhun asti säästäminen sujuu todennäköisesti samalla kaavalla kuin aikaisemmin, mutta kesän ajalta tulen säästämään lapsen Ip- ja koulumaksuissa. Osan näistä rahoista ajattelin säästää ja osalla aloittaa säästämisen johonkin rahastoon. Töiden jatkuminen syksyllä on vielä epävarmaa, mutta jos työt jatkuvat vanhassa paikassa syksyllä ja vielä ensi kevään, niin joulukuussa olisi tarkoitus ostaa useampi S-ryhmän osuus. Toki näin vain siinä tapauksessa, että en joudu koskemaan säästössä oleviin rahoihin siinä välissä. Tekisi mieli sanoa kodinkoneille, että "Hang in there" :D. Kannettava koneeni taitaa myös olla elinkaarensa loppupäässä, mutta sille minulle on onneksi odottamassa korvaaja. Puhelin voi olla jopa neljän vuoden takaa. Pikkuinen ja pinnasta kulunut android, joka vielä toimii...jotenkin. En raaski vaihtaa sitä vain vaihtamisen vuoksi, koska puhelin kumminkin toimii edelleen ja sillä pääsee ainakin sähköpostiin ja facebookkiin. Muualle sitten vaihtelevasti.
Säästäminen puskuriin tulee jatkumaan joka tapauksessa, kävi töiden kanssa niin tai näin (toivottavasti töitä riittää jatkossa jossakin). Ensi kevääseen asti tekisin mielelläni vielä osittaista työaikaa, mutta sitten olisi mahdollisesti useammallakin elämän osa-alueella muutoksen aika. Ensinnäkin vaihtaisin todennäköisesti työpaikkaa. Kesän ajaksi se onnistuu melko varmasti, koska kesäsijaisuuksia on aina, mutta syksystä eteenpäin on epävarmempaa. En halua kuitenkaan jäädä tähän nykyiseen työpaikkaan pidemmäksi aikaa, vaan kokeilla siipiäni muuallakin. "Muualla" palkka on täydellä työajalla suhteessa pienempi kuin olisi vanhassa paikassa, mutta työ olisi todennäköisesti mielekkäämpää monellakin tasolla, joten se korvaisi menetystä. Lasten isä osallistuu syksystä lähtien IP-kerhon kuluihin, joka helpottaa hieman taloudellisesti ja vuoden päästä tuo kuluerä katoaa kokonaan.
Vuoden päästä syksyllä koittaisi myös mahdollisesti se hetki, kun muutan miesystävän kanssa yhteen. Toki parisuhde on sellainen muuttuva tekijä. Kerran avioliitosta eronneena en osaa enää luottaa siihen, että se paraskaan suhde välttämättä kestäisi. Sen varaan ei vain voi laskea. Minuahan hyödyttäisi suuresti, jos taloudessa olisi toinen aikuinen, koska lapsiviikoille ei enää välttämättä tarvitsisi niin usein lastenvahtia. Toisaalta, jos ajattelen, että en voi rakentaa tulevaisuuttani tämän parisuhteen varaan, niin tarvitsen varasuunnitelman. Miten toteutan viikko-viikko systeemiä lasten kanssa, jos teen täyttä työaikaa, enkä pysty enää sovittelemaan vuoroja? Vanhempani ovat lastenhoitoapuna jonkin verran ja toki myös lastenvahti, mutta lastenvahdista tulee yllättävän paljon kuluja. Isompina lapset varmasti pärjäävät iltavuoron tai viikonlopulle osuvan päivävuoron ajan itsekseen, mutta on vaikea hahmottaa minkä ikäisinä.
Pidemmällä aikavälillä pohdiskeltavaksi jää omistusasunnon osto. Minulla olisi mahdollisuus lainaan vanhempien antaman takauksen muodossa, mutta asiaa pitää vielä miettiä. Välit vanhempiin eivät ole parhaat mahdolliset, joten mieluusti en ottaisi heiltä vastaan mitään materiaalista hyötyä, mikäli ei ole pakko (perheensisäiseen lainaan taivuin, koska korollisen lainan kulut olisivat olleet niin kovat). Mutta ilman lainatakausta omistusasunnon osto ei ole mahdollinen, joten tilanne on joko tai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti