Talousmenot uusiksi

Tällä viikolla alkaa muutto uuteen kotiin. Se on kohtuullisen siistikuntoinen 50-luvun kerrostalo-asunto. Kylpyhuoneremonttia ei ole vielä tehty ja kylppäri on sen näköinen. Lisäksi pitkään vuokralla olleen asunnon seinissä ja lattiassa olisi paljonkin sanomista. Asunto on silti valoisa, siinä on iso makuuhuone lapsille jaettavaksi (tosin nyt jo on ehdoteltu, että äiti voisikin oikeastaan nukkua olohuoneessa, että saisivat omat huoneet), vuokra on kohtuullinen ja sijainti tosi hyvä. Vielä en tiedä asumistuen todellista määrää ja päätöstä saa varmaan tässä maailmantilanteessa odotella.

Menot tulevat kasvamaan, kuinkas muutenkaan, kun niitä ei ole toinen aikuinen jakamassa. Ne kasvavat myös siinä mielessä, että maksan kirjaimellisesti vapaudestani. En ala nyt vääntämään exän kanssa raha-asioista, vaan maksan ainakin kesän yli isomman osan kustannuksista.

Menot:

laina 570
vastike 251
autopaikka 13 (pidetään vielä varalta)

Nämä kustannukset menevät jatkossakin minun tililtäni

vuokra 753 (sisältää autopaikan)
puhelin 25
internet 30 (uusi meno, pitää hankkia oma laajakaista)
vakuutukset 70 (maksan sekä vanhan kodin että uuden kotivakuutukset, arvio nostosta 20)
autovero 25 (auto meni vielä katsastuksesta läpi!)
sähkö 50 (maksan sekä vanhan kodin että uuden sähköt, arvio nostosta 15)
koulumaksu 50 (lasten koulun tukimaksu, tätä ei tarvitse maksaa kesä-, heinä- ja elokuussa)
liittomaksu 30
ruoka ja bensa 500 (arvio, saa nähdä miten käy, mutta ei mielellään tämän yli)
lasten kuukausiraha 40 (yhteensä, saavat isältään erikseen)
netflix ja HBO 25 (näistä pitäisi lopettaa jälkimmäinen)
digi-hesari 10
hyväntekeväisyys 35 (Amnesty ja Interpedia)
kuntosali 39 (huhti- ja toukokuussa jäsenyys menee vielä Smartumista)

Kaikki yhteensä noin 2515 euroa

Lisäksi: maksan perheensisäistä lainaa 200 eurolla kuussa. Lainaa jäljellä huhtikuussa 8100 euroa. Sijoituksiin menisi jatkossa 150 euroa, 50 euroa Seligson ja 100 Nordnet. Katsotaan joudunko karsimaan tästä. Lasten menoihin lasten isän kanssa yhteiselle tilille jatkossa 80 euroa kuussa? Nyt lasten isä olisi minulle näistä velkaa 200 euroa, joten en laita sinne vähään aikaan mitään.

Menot näiden jälkeen: 2945 euroa

Tulot

Palkka 2050 (nettopalkka? Todellisuudessa en vielä tiedä mitä tulen tienaamaan. Palkka on erikoissairaanhoidon puolella ainakin satasen verran huonompi, mutta jatkossa teen 100% työaikaa)
Lapsilisät 300 (yh-korotuksella)
Asumistuki 70 (vielä kysymysmerkki)
Vammaistuki 0 (lasken pyöreät nolla, koska tästä ei voi tietää jatkuuko ollenkaan, aiemmin korotettuna 215 euroa/kk)
620 (ex-puoliso maksaa minulle "vuokraa" asumisestaan vanhassa asunnossa. Tässä on huomioitu se, että hän pärjäisi satasen vähemmällä, jos asuisi vaikka kaksiossa, joten tulin kuluissa vastaan. Ehkä voin vähentää ne, kun asunto myydään, tai sitten en...en halua ajatella asiaa)

Tulot yhteensä: 3040 euroa

Tiukalle menee...Lopetin nyt sentään Oslo skin labin tilauksen, se vielä nousi, oli 39 euroa kuussa jatkossa. Mutta vanhassa asunnossa tehdään keittiöremonttia ja joudun todennäköisesti maksumieheksi siinä (toki ensin huomioidaan viime keväänä tehty ja maksamani remontti, mutta keittiö tulee kalliimmaksi). En pysty pitämään lomia ennen uuden työn alkamista kuin viikon, joten ne maksetaan minulle rahana. Lisäksi tulen saamaan 40-vuotissynttärilahjaksi vanhemmiltani 1000 euroa. Voin sanoa, että jälkimmäistä on pistetty jo etukäteen menemään. Olen tilannut kaikenlaista internetistä, osa tarpeeseen ja osa ei. Lapset olivat nyt isällään yli pari viikkoa putkeen (pitempi vaihtoväli koronan takia), joten olen käynyt töissä ja asunut väliaikaisesti vanhempieni luona (vanhemmat mökillä siis). Olen käynyt pitkästä aikaa saunassa, kun vanhemmilta sellainen löytyy ja onnistunut käymään juoksulenkillä eksymättä (miinus ensimmäinen kerta). Vähän kerrallaan eteepäin.

Ajatuksia surusta

Olen toista kertaa tilanteessa, jossa pitkä parisuhde päättyy eroon. Sillä on isoja käytännön vaikutuksia elämään talousmielessä, mutta silti ero vaikuttaa eniten tunnetasolla. Puhutaan rakkauden loppumisesta, mutta eihän se ole loppunut mihinkään. Kuinka moni lopulta eroaa sen takia...rakkaus ei lopu, mutta ei se yksistään riitä pitämään suhdetta kasassa. Lehdistä saa monesti lukea tarinoita pitkään yhdessä olleista pariskunnista, jotka kertovat mikä on heidän pitkän suhteensa salaisuus. Minä olen sitä mieltä, ettei mitään salaisuutta ole. On vain onnea, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Mikään parisuhde ei kestä loputtomasti ylämäkeä ja sitä elämä voi tarjoilla aivan sattumanvaraisesti.

Minä olen se, joka oli aloitteellinen eron suhteen, ja joka lopulta muutti pois. En sure pelkästään sitä, että olemme eronneet, vaan myös sitä, miten paljon se satuttaa ex-puolisoa. Hän syyttää minua vääristä valinnoista, siitä etten tehnyt tarpeeksi sitä ja tätä, etten halunnut yrittää enää. Hänellä on siihen oikeus ja ehkä minun kuuluukin kantaa hänen suruaan. Ehkä se on minun osani. Mutta suru ei katso aikaa eikä paikkaa. Ei sitä olenko töissä vai kotona. Ovatko lapset luonani vai eivät. Vaikka yritän paeta sitä. Vaihdan autoradion kanavaa, jos joku laulaa rakkaudesta. Käännän katseeni pois kun juoksulenkillä tulee vastaa pariskunta. Mutta ei se auta. Sekoitan töissä antibioottia ja joudun pysähtymään hetkeksi, koska tuntuu etten voi hengittää. Kyyneleet alkavat valua kesken kauppareissun. Alan itkeä autossa liikennevaloissa, enkä huomaa valon vaihtumista.

Olen ennen kaikkea tunneihminen ja näissä tilanteissa saan maksaa siitä. Nuorempana häpesin sitä, että itken vähän joka tilanteessa. Vastaavasti myös nauran paljon ja kykenen tuntemaan valtavasti rakkautta ja iloa. Jos jotakin ei voi muuttaa, se pitää vain hyväksyä. Käyn tunteella, mutta en pelkää tunteitani. Väistelen surua vielä, tiedän sen. Mutta kohta tulee se hetki, kun otan sitä kädestä kiinni ja annan sen kulkea vierelläni. Tulen suremaan vielä pitkään, mutta tämä suru ei riko minua.