Se on syksy

Syksy on jännä vuodenaika. Toisaalta tykkään siitä kovasti. Nytkin on puissa kaunis ruska ja syksy on tähän asti ollut lämmin ja aika vähäsateinen. Pimenevissä illoissa voi polttaa kynttilöitä (kun muistaa). Mutta toisaalta syksyllä selkeästi huomaa, miten pimeys väsyttää ja vie helposti muutenkin mielen matalalle. Yritän torjua kaamosmasennusta harrastamalla sitkeästi liikuntaa ja panostamalla fiksuun syömiseen. Tosin kerran viikossa on herkkupäivä :D. Lainasin myös äidiltä testiin kirkasvalolampun, jota pidän päällä aamuisin. Jos lampusta tuntuu olevan apua, niin hankin sellaisen itselleni (vaikkapa asiakasomistajapäiviltä).

Erityislapsen asioissa on pidetty palaveriä ja suunnitelma on tämä. Mennään nyt noin puoli vuotta ryhmämuotoisella toimintaterapialla ja sen jälkeen aloitetaan yksilöterapia. Ei oteta tuohon muuta kuntoutusta rinnalle, koska lapsella on vielä tämän lukuvuoden luokassa avustaja. Lisäksi useampi kuntoutuskerta viikossa voisi olla lapselle itselleen raskasta. Me vanhemmat käymme polilla keskustelemassa lapsen asioista vielä pariin otteeseen ja siellä käy myöhemmin myös opettaja kuulemassa vinkkejä lapsen kanssa toimimiseen. Tämä alkusyksyhän on mennyt lapsella nyt paljon paremmin kuin viime kevät (tai syksy), joten olen varovaisen toiveikas, että asiat lähtisivät tästä parempaan suuntaan. Tietysti tässä on sekin puoli, että nyt minun ja lasten isän ei tarvitse itse kustantaa lapselle lisäkuntoutusta. Yksilöterapiaan saamme todennäköisesti kelan tuen, se kuulemma varmistetaan polilta. Asiat tuntuvat hoituvan, kun päästiin yliopistollisen sairaalan hoidon piiriin ja hyvä niin.

Lapsen kuntoutuskuvioiden selviäminen toi selvyyttä myös omiin raha-asioihin. Pystyn tästä eteenpäin säästämään hieman enemmän ja alustava suunnitelma on tämä. Ostan joulukuussa 8 s-ryhmän osuutta, jotka ovat aikaisempina vuosina maksaneet korkoa. Säästän 5000 euron puskurin, johon lasken mukaan myös nuo s-ryhmän osuudet, laskutilin ja reissutilin. Kun tuo 5000 on täynnä alan laittamaan isompaa kuukausierää Seligsonin indeksirahastoihin...tai saatan tehdä niin myös aikaisemmin. Suunnitelmassa on erinäisiä muuttujia, kuten töiden jatkuminen ja ylimääräisten menojen vaikutus (parin viikon päästä pitää jälleen käyttää lastenvahtia). Elämästähän ei koskaan oikein tiedä, että miten se tulee menemään. Viisi vuotta sitten en olisi uskonut, että 36-vuotiaana olen eronnut avioliitosta, opiskellut toisen tutkinnon aivan eri alalta, ja että minulla olisi erityisen ihana lapsi. Viisi vuotta sitten ajattelin, että rakkaus kestää kaiken, kirjoitan vielä joskus romaanin ja toinen lapseni on vain hieman persoonallisempi kuin toinen. Oh well, life is life tai jotain. Otan lisää lakua (se herkkupäivä) ja menen lukemaan lapsille iltasadun.

Palkkapäivä: syyskuu

Syyskuun palkkapäivä tuli ja meni. Ruokamenot ja bensa olivat elo-syyskuussa tehotarkkailussa, kun kokeilin laskea niihin varattua summaa 500 eurosta -> 460 euroon. Ei onnistunut...ainakaan vielä. Menot olivat yhteensä noin 490 euroa. Tässä kuussa varaan ruokaan 440 euroa ja bensaan 40, joten katsotaan miten käy. Tarkoitus on myös kiinnittää enemmän huomiota ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen. Lisäksi otan nyt talteen vähän aikaa kauppakuitteja ja vertaan niissä eniten ostamiani tuotteita Lidlissä ja Prismassa. Jatkossa voisin laittaa itselleni muistiin, että mitkä tuotteet kannattaa ostaa kummastakin (toki tätä tulee tehtyä käytännössä muutenkin). Erityisruokavalion takia käyn kumminkin jatkossakin molemmissa kaupoissa.

Syyskuun palkka oli nettona 1847 euroa, jossa oli kahden kuukauden lisät mukana. Varasin taas 200 euroa autokuluihin, jotka todennäköisesti tulevat maksuun tässä tai ensi kuussa. 180 euroa varasin alustavasti lapsen terapiakuluihin, tosin tällä hetkellä on edelleen epäselvää, että milloin ja missä tuo maksullinen terapia sitten alkaisi. Käytännössä tiedän jo nyt, että budjetti ei tule kestämään tälläisenään, koska...jouduin paikkaamaan ruokakuluja tämän kuukauden tuloista, tilasin luomuruokapiiristä tuotteita noin 40 eurolla ja kummilasten lahjat ovat vielä postittamatta (postikulut). Lisäksi kävin palkkapäivänä kirppiksellä (lastenvaatteita ja ihan tosi vähän suomalaista lasia...), joka kustansi 13 euroa. Tilillä on siis käyttörahaa 31 euroa, joten ei...ei tule pitämään. Mutta käytännössä voi olla niin, että lapsen terapia alkaa vasta lokakuun toisella viikolla ja saan ensi viikolla uuden kolmen viikon listan, jossa en tarvitse maksullista lastenvahtia...aina voi toivoa.

Höpörahaa ei taida tässä kuussa olla, plääh. Jouduin elokuussa ottamaan säästötililtä uutta puhelinta varten ylimääräistä ja tässä kuussa en saa sitä aivan paikattua, koska tulossa on vielä sähkölasku (joka toinen kuukausi) ja hankin taas uuden 10 kerran kortin kuntosalille. Palkasta laitoin 50 euroa säästöpuskuriin, 50 euroa reissupuskuriin, 160 euroa laskuja varten (tästä siis sähkölasku ja kuntosali = -100 euroa) ja 60 euroa Seligsoniin. Laskuissa siis 805 euroa, säästöpuskurissa 2155 euroa, Seligsonissa 310 euroa ja reissupuskurissa 250 euroa + s-ryhmän osuus on 3620 euroa, kun viime kuussa yhteensä 3665. Velat lyhenivät normimäärän 190 euroa eli ovat nyt 7210 euroa.

Erityislapsen toimintaterapian vetäjä soitti ja kertoi sen alkavan todennäköisesti lokakuussa sekä vähän terapian sisällöstä. Kuulosti kyllä tosi hyvälle ja lapsi tulee varmasti tykkäämään :).

Elokuun ylimääräiset menot

Huhheijaa vaan. Elokuussa ylimääräiset menot olivat noin 660 euroa. Kuinka tähän päästiin? Ylimääräisissä menoissa on siis mukana tuo yhden päivän retki 91 euroa, mansikan/herneiden/jätskin ostoa, viinipullo ja lounas ravintolassa, vohvelirauta, pari ylimääräistä apteekkiostosta ja uusi päivyri. Kalleimmat ylimääräiset menot olivat hammaslääkärillä käynti (jouduin käymään yksityisellä), kummilasten synttärilahjat ja uusi puhelin ja sen kuoret. Summaan pitäisi vielä laittaa toisen lapsen lääkärikäynti, jolloin otettiin vähän kalliimpia verikokeita, jotka olivat yhteensä 140 euroa. Siitä saan vielä kelakorvausta jonkin verran. Labrat olivat kalliit, mutta olen tyytyväinen, että niissä katsottiin sellaisia, miten julkinen puoli ei olisi alkanut katsomaan ja nyt lapsen asiat tulevat varmasti hoidettua kuntoon. Rahaa on palanut paljon ja olen joutunut koskemaan säästöihin. Ensi viikolla työvuoron ajaksi tulee myös lastenvahti eli lisää rahanmenoa. Sen rahan olen jo nostanut valmiiksi ja säästötililtä olen ottanut 230 euroa noihin ylimääräisiin menoihin.

Autosta pitää pian uusia jarrupalat ja akku, mutta niihin varatut rahat paloivat nyt tämän kuun ylimääräisiin menoihin. Toisaalta lapsen kuntoutuspalaveri siirtyi ja tässä kuussa ei luultavasti aloiteta ainakaan yksityisen puolen kuntoutusta. Olin ostamassa kirkasvalolampun, mutta saan sellaisen väliaikaisesti lainaan äidiltä (ja samalla tulee testattua onko lampusta oikeasti edes hyötyä). Puhelimeksi valikoitui Samsungin galaxy s5 mini. Puhelimen näyttö on tällä hetkellä myytävien pienimpiä, mutta tuntui aluksi aivan valtavalle. Sinnittelin aika pitkään vanhan puhelimen kanssa ja nyt huomaan, että vanhalla älypuhelinliittymällä puhelin pyörittää esimerkiksi yle areenaa paremmin kuin tämä kohta tiensä päässä oleva läppäri :D. Puhelinlaskuni on ollut 25-40 euroa kuussa (ei yleensä alle 25) ja tein nyt toistaiseksi voimassaolevan sopparin kiinteästä kuukausimaksusta 24,90 euroa, johon kuuluu sama netti kuin vanhassa sopparissa, mutta lisäksi rajattomasti puhelinaikaa ja tekstiviestejä. Minusta tuo on ainakin tällä hetkellä ihan hyvä diili. Puhelut varmasti tulevaisuudessa vielä lisääntyvät, kun pitää hoitaa erityislapsen asioita.

Kaupasta saa taas suomalaisia omenia ja niitä on pakko ostaa ainakin muutama kaupassa käydessä. En taida tämän viikon ruokabudjetissa päästä kovasti alle 100 euron, koska viikonloppuna tulee varmaan käytyä vähän viihteellä. Olen kumminkin suunnitellut ruuat ensi viikolle ja eilen kokeilin savustaa vanhemmilta saamaani lohta sähkösavustimella, hyvää tuli! Syksy on ihanaa aikaa, vettä voisi vaan sataa vähemmän...

Elokuista pohdintaa

Verotusta ei tarvinnutkaan nostaa (tähän punasteleva hymiö). Soitin asiasta ja nolasin itseäni kivasti puhelimessa. En ilmeisesti A.) osaa laskea B.) muista hölkäsen pöläystä alkuvuodesta sovituista summista. Se siitä tarkasta taloudenpidosta.

Ylimääräisiä menoja on elokuussa riittänyt. Nyt on lapsella välikausilenkkarit, kummilasten synttärilahjat ostettuina ja muuta pientä tarpeellista. Ruokakuluissa on kuukauden tehoseuranta (palkkapäivästä palkkapäivään), kun laskin ruokaan ja bensaan käytettävän määrän 460 euroon. Tähän mennessä se on sujunut hyvin. Kävin tälläkin viikolla (lapsiviikko) vain kahdesti kaupassa ja kummallakin kerralla sinne meni noin 50 euroa. Mukana kustannuksissa oli viikonlopulle pitsa-ainekset ja retkieväät, herkkujakin. Nyt kahden viikon ruokakulut olivat noin 210 euroa ja auton olen tankannut kerran 20 eurolla. Ensimmäisen lapsettoman viikon ruokakustannuksia nostivat monet harvemmin ostettavat asiat, kun hankin siivous- ja hygieniapuolen tarvikkeita. Yritän päästä nyt toisella lapsettomalla viikolla reilusti alle sadan euron, että viimeiselle lapsiviikolle jäisi vielä pelivaraa.

Tällä viikolla on paljon ylimääräistä aikaa ja olen ajatellut laittaa parvekkeen talvikuntoon, siivota auton ja katsella kaappeja läpi. Jotakin voisin laittaa nettiinkin myyntiin. Kirppareilla voisi käydä ja katsoa valmiiksi läpi lasten välikausi- ja talvivarusteita. Yksi ei niin suunniteltu ylimääräinen meno on puhelimen hankinta. Lasten puhelimet ovat ostettu käytettyinä ja ajattelin ostavani saman puhelimen itselleni sitten, kun tarvetta ilmenee (oma kännykkä onkin ollut pitkään jatkoajalla, sillä on ikää ainakin 5 vuotta), mutta nyt noita kännyköitä ei näytä saavan uutena tai käytettynä :/. Tulen siis todennäköisesti ostamaan saman puhelimen seuraavan version uutena. Kovin kallista ei kannata hommata, koska puhelin voi olla työympäristössä kovilla. Toisaalta edellinen puhelin maksoi hieman alle 300 euroa ja kesti reilut viisi vuotta (ja kestäisi edelleen, mutta en pysty lataamaan siihen mitään uutta, sähköpostia jne. ja se on alkanut selvästi hajoilemaan). Lisäksi pitäisi ostaa uusi (kallis) ripsari ja tarvitsen parin viikon päästä lastenvahtia työvuoron ajaksi...uhhuh. Mutta jospa säästän ruokakuluissa tällä viikolla ainakin osan noista menoista.

Puskuriin koskeminen hyvästä syystä on ihan ok, siksihän se on olemassa. Mutta vähän hirvittää tulevat kuukaudet. Lapsen kuntoutus alkaa, mitä se tulee maksamaan ja saanko enää ollenkaan rahaa säästöön. Typerää miettiä tällaista, kun kuntoutus nyt vaan on ehdottoman tärkeää. Tulevat kuukaudet ovat rankkoja, voin tehdä hyvän arvauksen siitä jo nyt. Kuntoutus kerran tai kahdesti viikossa ja toisen lapsen harrastus kerran viikossa. Siihen päälle kolmivuorotyö ja perusarki, niin joulun tienoilla varmaan tekee mieli huokaista.

Palkkapäivä: Elokuu

Elokuun palkka oli tavallista isompi, koska sain nähtävästi vielä lisää lomarahaa (pidän toisen puolen lomasta tässä kuussa). Laskelmieni mukaan palkkaa on vuoden loppuun mennessä tulossa 2000 euroa enemmän kuin laskin alkuvuodesta. Näin ollen verotusta pitää nostaa. Tämän kuun palkasta laitan säästöön rahaa ylimääräisiin menoihin, koska loppuvuoden palkat pienenevät verotuksesta (ja en edelleenkään osaa kovin tarkkaan arvioida vuorotyön palkkaa lisineen).

Palkkaa tuli nettona 1922 euroa. Lisäksi lapsilisät, asumistuki, hoitoraha osittaisen työajan teosta (nuorempi lapsi aloittaa toisen luokan) ja toisen lapsen vammaistuki yhteensä 2649 euroa.

Perusmenot elokuussa ovat: vuokra 871, laskutilille 170 euroa vakuutuksia, puhelinlaskua, sähkölaskua yms. varten, iltapäiväkerho alkaa taas nuoremmalla lapsella ja nousee nyt 100 euroon kuussa, ruokaan ja bensaan yritän käyttää vain 460 euroa (aiemmin 500, katsotaan miten käy), hyväntekeväisyyteen 35 euroa, 50 euron kuukausittaisen koulumaksun maksoin vahingossa jo kesäkuussa (sitä maksetaan vain varsinaisena kouluaikana), lasten säästötileille 35 euroa, velkoihin 140 euroa (opintolaina 40, perheen sisäinen laina 150), omalle säästötilille 160 euroa, reissutilille 40 euroa ja Seligsoniin 60 euroa. Eli yhteensä 2125 euroa.

Ylimääräisiä menoja syksyllä ovat auton jarrupalojen ja akun uusiminen (isäni hoitaa vaihdot), johon varaan 200 euroa. 126 euroa menee ylimääräisten menojen paikkailuun (mm. edellisen postaukseni päiväreissu ja vohvelirauta). 30 euroa kummilasten synttärilahjoihin, pari hankintaa, kuten uusi päivyri itselle noin 35 euroa ja lapsille syysvarusteita (ainakin toinen tarvitsee välikausikengät ja housut), joista oma osuus noin 45 euroa. Yhteensä noin 450 euroa. Nämä siirsin pois käyttötililtä. Maksoin palkasta heti visa-laskun (vitamiineja noin 18 eurolla) ja toinen lapsi oli isovanhemmillaan ollessa käynyt päivystyksessä ja sekin reilun 30 euron lasku löysi tänne. Nuoremman lapsen käytän yksityisellä labroissa loppukuusta ja siihen menee 60 euroa (lasten isä maksaa näistä terveydenhoitokuluista kyllä puolet). Lisäksi lasten viikkorahat...lapset saavat kumpikin vitosen viikossa ja näihin menee siis 20 euroa kuussa.

Sen olen kyllä säästämisessä oppinut omalla kohdalla, että itsellä pitää olla vähän höpörahaa (eli rahaa käydä vaikkapa lounaalla, elokuvissa tai ostaa irtokarkkia). Nyt olisi suunnitteilla jo se lounas ja yksi leffa, mutta höpörahaa ei tässä(kään) kuussa taida hirveästi jäädä. No niin, käytännössähän se nähdään, miten budjetti tulee pitämään. Elokuun palkkapäivän (ja laskujen maksun) jälkeen varallisuus on yhteensä 3665 euroa. Laskutilillä 780 euroa, säästötilillä 2335 euroa, Seligsonissa 250 euroa, reissutilillä 200 euroa ja yksi s-ryhmän osuus. Velkaa on tässä kuussa jäljellä tasan 7400 euroa.

Säästömääräni ovat kohtuullisen vaatimattomia, koska asun lasten kanssa yksin ja haluan välillä käyttää rahaa muuhunkin kuin pakolliseen. Olen silti aika ylpeä itsestäni. Rahankäyttöni on muuttunut paljon siitä, mitä se oli vaikka vuosi sitten. Silloinkin pärjäsin kyllä tuloillani, mutta en juurikaan saanut säästettyä. Nyt minulla on puskurissa sen verran rahaa, että voin tarvittaessa uusia hajonneen pyykki-tai tiskikoneen, tehdä autoon jonkin pakollisen rempan (hirveän suuria ei tosin enää kannatakaan tehdä) tai pärjäisin muutaman kuukauden työttömänä. Elämässä on paljon sellaista, mitä ei voi hallita. Mutta tapojaan voi nähtävästi muuttaa. Ainakin joissakin asioissa :).

Markettikosmetiikka

Entisessä elämässäni suhtauduin aika hövelisti kosmetiikkaostoksiin. Ostin mieluusti luomumerkkejä, vaikka niistä harva toimi erityisen hyvin omalla ihollani. Sain kosmetiikkaan kulumaan kohtuullisen määrän rahaa, mikä ei eronneena kahden lapsen äitinä ollut enää mahdollista. Kosmetiikasta tuli osa kuukausittaista ruokabudjettia ja esittelen tässä tuotteita, jotka ovat nykyään säännöllisessä käytössä. Käyttäisin edelleen mieluusti ympäristöystävällisiä/luomutuotteita, mutta en silloin, kun ne ovat selvästi huonompia kuin vastaavat tavalliset tuotteet. Pyykinpesuaine ja tiskiaine minulla ovat tälläkin hetkellä ympäristöystävällisiä ja tiskikonetableteissakin on ympäristömerkki. Mutta esimerkiksi shampoon ja hoitoaineen olen valinnut ihan vain sillä, mikä on sopinut parhaiten. Käytän lähes yksinomaan XZ:n shampoita ja hoitoaineita ja näistä suosikki on suklaa-vanilja. Suihkushampoot vaihtelevat. Lidlin hajusteeton olisi ympäristömerkitty, mutta tungin sitä kerran vahingossa silmääni ja se kirveli niin perusteellisesti, että en sen jälkeen ole ostanut. Olen myös tuoksujen suhteen vähän vaativa. Lidlin hajustetut suihkushampoot ovat minusta aika kaamean tuoksuisia (mutta nestemäiset käsienpesusaippuat taas eivät), joten useammin ostoskoriin valikoituu joko s-ketjun omaa merkkiä tai Nivean tuotteita.

Nivean tuotteita on säännöllisessä käytössä yllättävän paljon.

Kasvojeni iho on varmaan hyvin tyypillinen suomalainen sekaiho, joka tosin talvisin on myös pintakuiva ja punoittaa herkästi. Jos rahaa olisi käytettäväksi kosmetiikkaan enemmän, niin löytyisi varmasti joku vähän parempi täsmätuote tälle iholle (vaikka pitää sanoa, että olen kokeillut myös niitä kalliita merkkejä, ja ei yksikään niistä(kään) ihmeitä tehnyt). Nyt mennään, kuten sanottua, lähinnä markettikosmetiikalla. Ihon putsariksi paras kokeilemani on Neutrogenan greippiputsari. Ei geeli vaan puhdistusvoide. Kasvovetenä olen viime aikoina käyttänyt misellivesiä, ensin Garnierin omaa (mutta sitten luin, että siinä on käytetty syöpää aiheuttavaa ainetta) ja nyt Nivean. Kosteusvoiteena käytän öisin Nivean Soft-perusvoidetta. Päivällä käytän Nivea Q10 päivävoidetta sk 15 aurinkosuojalla. Vartalovoiteena, no edelleen, sitä Niveaa. Hammastahna ja dödökin ovat tätä nykyä perus markettikamaa. Mitään silmänympärysvoiteita tai naamioita ei tule käytettyä säännöllisesti. Iho pitäisi muistaa kuoria viikottain, mutta sekin monesti jää.

Meikeistä markettikamaa ovat vain Lumenen kulmakarvavaha/väri, poskipunat, irtopuuteri ja Lumenen eyeliner. Käytännössä poskipunat ja puuteri ovat netistä tilattua Elfin kosmetiikkaa, jota saa kyllä Suomessakin apteekeista kohtuu edullisesti. Perinteistä meikkivoidetta en käytä, vaan Flow-kosmetiikan mineraalimeikkipuuteria. Mineraalimeikin käyttö vaatii aluksi vähän harjoittelua, mutta se kestää minusta sievempänä meikkivoidetta pidempään ja on muutenkin luonnollisemman näköinen. Puuterikin kestää käytössä kauan aikaa. Veikkaisin, että ainakin puoli vuotta (ostin juuri uuden, joten pitääkin seurailla asiaa). Ripsivärini on kohtuu hintava Kanebo sensai 38 (jota ostan usein tarjouksesta). Se on vaan ainoa ripsari, joka kestää hieman vaativat työolosuhteet. Töihin laitan yleensä meikkipuuteria, väriä kulmakarvoihin ja ripsaria. Vapaapäivinä kahta ensimmäistä. Poskipunaa ja eyelineria vain juhliin tai muuten spesiaalimpaan tilanteeseen. Hiuksia en värjää enää ollenkaan. Ovat tylsän vaaleanruskeat, mutta hiusvärien kemikaalit epäilyttävät. Saatan tosin alkaa taas värjätä niitä, kun alkaa tulla harmaita hiuksia :).

Mineraalimeikin levitykseen tarvitaan omanlaisensa sivellin. 

Olen toisaalta kosmetiikan suhteen alkanut miettiä, että rahalla tuskin saa aikaan niin isoa eroa (varsinaiset ammattilaisen tekemät kasvohoidot ovat sitten asia erikseen). Loppupeleissä oma geeniperimä ja elintavat ratkaisevat paljon. Minusta tupakan poltto alkaa kolmikymppisenä näkymään ihossa. Aurinko ja liika alkoholi eivät nekään tee tunnetusti hyvää. Tai valvominen. Avioero...Ihoni ei todellakaan ole parhaasta päästä, mutta jonkinlainen voitto geenilotossa on silti osunut. Äitini suvun naiset ovat näyttäneet nuorilta pitkään ja minua usein luullaan ikäistäni nuoremmaksi. Ikää on toki vaikea arvioida, mutta kun puhutaan kymmenestä vuodesta alaspäin, niin kyllä sen ottaa kohteliaisuutena ja hieman naurattaakin. Toki tässä voi olla takana myös se, että juttuni vain ovat sillä tasolla, ettei kukaan voi kuvitella minua vanhemmaksi. Kesäsijainen totesi, että "Mä olen koko kesän aatellut, että oot 25-vee". Heti tuli sellainen olo, että mitäköhän olen taas puhunut :D.

Päiväreissu rannikkokaupunkiin

Kävimme miesystävän kanssa pienellä extempore päiväreissulla. Hauskasti satoi vettä aina ajaessa, mutta aurinko alkoi paistaa, kun auto pysähtyi ja jalkauduttiin siitä kävelemään. Kalajoen keskustasta käytiin hakemassa salaatit ja suunnattiin sitten piknikille Hiekkasärkille. Itselle tuo Kalajoen seutu on jotenkin nostalginen paikka, koska toinen mummolani on sijainnut siellä ja lapsena kävin tuolla ainakin kerran kesässä ja toki myös Hiekkasärkillä sekä silloisessa JukuJukuMaassa.

Hiekkasärkät on vielä hieno paikka, vaikka minun makuuni sinne on rakennettu jo ihan liikaa.

Asustetalo Perkiönmäessä pyörähdettiin Pyhäjoella ja oli sellainen elämys, että suosittelen käymään, jos on käyntiä sielläpäin lähiaikoina. Kyseisestä liikkeestä löytyy tietoa googlaamalla, mutta tässä yksi blogikirjoitus aiheesta. Liikkeessä on nyt tyhjennysmyynti, koska omistaja on viimein jäänyt eläkkeelle ja kaikki oli puoleen hintaan. Mukaan lähti kaksi retroa collegepuseroa lapsille (Suomessa tehdyt Tutan ja Finnwearin puserot). Itselle ostin syys-/kevättakiksi Tiklas-merkin Suomessa valmistetun pitkähelmaisen takin. En ollut kyseisestä merkistä koskaan kuullutkaan, mutta äiti kysyi heti "Oliko se Tiklaksen takki?". Reissu oli mukava piristys arkeen. Epävakaisesta säästä huolimatta rannalla ollessa aurinko paistoi lämpimästi ja ehdittiin koluta pari kirpparia sekä ajella lapsuudestani tutuissa maisemissa.

Tiklaksen vaatteiden valmistus loppui Suomessa 1985. Takin taskusta löytyi tämmöinen hassu lappu.

Reissun kustannukset olivat:

Bensa: 25 euroa (tankkasin auton kahdesti, että osittain arvio).
Eväät: 15 euroa
Salaatti: 6 euroa
Kahvi: 4 euroa (tarjosin myös miesystävälle)
Vaateostokset: (takki ja kaksi puseroa lapsille) 41 euroa.

Yhteensä: 91 euroa.

Takki oli kiva löytö, koska olen tuollaista takkia etsiskellytkin. Olisin vaan halunnut myös laadukkaan takin, mutta sellaiset maksavat yleensä reilusti yli sata euroa. Takki maksoi puoleen hintaan 21,5 euroa. Suomessa valmistetusta ja kestävän oloisesta vaatteesta maksan sen kyllä mielihyvin.

Varsinkin nyt vanhempana olen alkanut enemmän arvostaa tällaisia lyhyitäkin reissuja esimerkiksi jonnekin luonnonkauniiseen paikkaan. Samoin monesta kaupungista löytyvissä vanhoissa puutalokortteleissa on kiehtovaa kuljeskella ja vain katsella taloja. Vaikka on mukavaa käydä silloin tällöin elokuvissa tai ulkona syömässä, niin kyllä eväiden syönti meren rannalla kauniina kesäpäivänä vie voiton 1-0. Parhaimmat jutut elämässä ovat monesti ilmaisia.