Verotusta ei tarvinnutkaan nostaa (tähän punasteleva hymiö). Soitin asiasta ja nolasin itseäni kivasti puhelimessa. En ilmeisesti A.) osaa laskea B.) muista hölkäsen pöläystä alkuvuodesta sovituista summista. Se siitä tarkasta taloudenpidosta.
Ylimääräisiä menoja on elokuussa riittänyt. Nyt on lapsella välikausilenkkarit, kummilasten synttärilahjat ostettuina ja muuta pientä tarpeellista. Ruokakuluissa on kuukauden tehoseuranta (palkkapäivästä palkkapäivään), kun laskin ruokaan ja bensaan käytettävän määrän 460 euroon. Tähän mennessä se on sujunut hyvin. Kävin tälläkin viikolla (lapsiviikko) vain kahdesti kaupassa ja kummallakin kerralla sinne meni noin 50 euroa. Mukana kustannuksissa oli viikonlopulle pitsa-ainekset ja retkieväät, herkkujakin. Nyt kahden viikon ruokakulut olivat noin 210 euroa ja auton olen tankannut kerran 20 eurolla. Ensimmäisen lapsettoman viikon ruokakustannuksia nostivat monet harvemmin ostettavat asiat, kun hankin siivous- ja hygieniapuolen tarvikkeita. Yritän päästä nyt toisella lapsettomalla viikolla reilusti alle sadan euron, että viimeiselle lapsiviikolle jäisi vielä pelivaraa.
Tällä viikolla on paljon ylimääräistä aikaa ja olen ajatellut laittaa parvekkeen talvikuntoon, siivota auton ja katsella kaappeja läpi. Jotakin voisin laittaa nettiinkin myyntiin. Kirppareilla voisi käydä ja katsoa valmiiksi läpi lasten välikausi- ja talvivarusteita. Yksi ei niin suunniteltu ylimääräinen meno on puhelimen hankinta. Lasten puhelimet ovat ostettu käytettyinä ja ajattelin ostavani saman puhelimen itselleni sitten, kun tarvetta ilmenee (oma kännykkä onkin ollut pitkään jatkoajalla, sillä on ikää ainakin 5 vuotta), mutta nyt noita kännyköitä ei näytä saavan uutena tai käytettynä :/. Tulen siis todennäköisesti ostamaan saman puhelimen seuraavan version uutena. Kovin kallista ei kannata hommata, koska puhelin voi olla työympäristössä kovilla. Toisaalta edellinen puhelin maksoi hieman alle 300 euroa ja kesti reilut viisi vuotta (ja kestäisi edelleen, mutta en pysty lataamaan siihen mitään uutta, sähköpostia jne. ja se on alkanut selvästi hajoilemaan). Lisäksi pitäisi ostaa uusi (kallis) ripsari ja tarvitsen parin viikon päästä lastenvahtia työvuoron ajaksi...uhhuh. Mutta jospa säästän ruokakuluissa tällä viikolla ainakin osan noista menoista.
Puskuriin koskeminen hyvästä syystä on ihan ok, siksihän se on olemassa. Mutta vähän hirvittää tulevat kuukaudet. Lapsen kuntoutus alkaa, mitä se tulee maksamaan ja saanko enää ollenkaan rahaa säästöön. Typerää miettiä tällaista, kun kuntoutus nyt vaan on ehdottoman tärkeää. Tulevat kuukaudet ovat rankkoja, voin tehdä hyvän arvauksen siitä jo nyt. Kuntoutus kerran tai kahdesti viikossa ja toisen lapsen harrastus kerran viikossa. Siihen päälle kolmivuorotyö ja perusarki, niin joulun tienoilla varmaan tekee mieli huokaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti