Toinen kirjoitus jo tälle vuodella, jopas jotakin :D
Ajattelin taas ynnäillä vähän taloustilannetta yhteen, vaikka siinä ei ole suuremmin tapahtunutkaan muutoksia. Palkka on noussut vähän lisää, mutta jouduin juuri nostamaan veroprosenttia loppuvuodeksi, joten käteen peruspalkasta jää 2330 euroa. Palkannousu nostaa luonnollisesti myös vuorotyön lisiä. Netto oli kokonaisuudessaan aiemmin noin 2850 euroa.
Asumisen menot laskivat vähän euriborin laskun myötä, mutta samalla vastike nousi, joten 1085 -> 1040 euroa. Toisen lapsen koulumaksu loppuu ensi vuoden alussa ja laskee menoja 50 euroa kuussa. Toinen kissamme jouduttiin harmillisesti lopettamaan ja tämä laskee kissanruuan ja hiekan kustannuksia 50 eurolla kuussa. Lisäksi joulukuusta eteenpäin maksan perheensisäistä lainaa sadan euron sijaan 50 euroa kuussa. Näiden seurauksena vapautuu 150 euroa kuussa, joka voisi mennä säästöönkin, mutta tässä kohtaa päätin käyttää sen itseeni eli olen aloittanut valmennuksen kuntosalilla. Olen eräänlaisessä pienryhmässä, jota vetää tosi ihana pt ja tämä on nostanut kyllä motivaatiota (ja tuloksia) salilla ihan uusiin lukemiin. Vähän on sellainen varovainen ajatus mielessä, että saattaisin jossakin kohtaa kokeilla kisatakin painonnostossa, jää nähtäväksi :D. Jatkossa kuukausittaiset menot ovat siis: perusmenot (asuminen, ruoka ja muut säännölliset kuukausilaskut) 2150 euroa, vanhempien laina 50 euroa, yhteistilille lasten isän kanssa 50 euroa, valmennus noin 150 euroa ja säästöön 200 euroa (150 puskuri ja 50 Nordnetin rahasto). Näistä tulee yhteensä 2600 euroa. Lisäksi kuukaudessa menee noin 100 euroa lääkkeisiin ja vitamiineihin. Keski-ikäisyys on näemmä sitä, että alkaa olla noita säännöllisiä lääkityksiä, vaikka varsinaisilta perussairauksilta olen vielä säästynyt.
Asuntolainaa on tässä kuussa jäljellä reipas 89K ja perheensisäistä lainaa 6100 euroa. Rahastoissa on 3350 euroa ja puskurissa reilun tonnin verran. Puskuria verotti tuo edellä mainittu kissan kuolema, mutta se hoidettiin kyllä hienosti eläinlääkäriasemalla. Autoa pitää käyttää vielä korjaamolla ja uudelleen katsastuksessa, mutta siitä ei onneksi löytynyt mitään suurempaa vikaa.
Tälle vuotta tulee vielä ylimääräisiä menoja esikoisen valmistumisen johdosta. Hassu ajatus, että ensi vuoden alussa minulla ei ole enää alaikäisiä lapsia. Aika on kulunut ihan hurjaa vauhtia, mutta olen aika tyytyväinen arkeeni tällä hetkellä. Elämä tarjoaa aika harvoin sellaisia hetkiä, että kaikki on hyvin. Nytkin edelleen surettaa tuo kissan kuolema, joka tuli aivan yllättäen ja oli kova paikka toiselle lapsellekin. Mutta kaikenkaikkiaan elämässä on paljon hyvää ja yritän muistaa olla kiitollinen siitä.